Kävimme eilen toverini Samurain kanssa vaateostoksilla. Ihailen hänen kykyään kuluttaa puhki kaikki housunsa, jolloin vasta hänen on pakon edessä taivuttava ostamaan uusia. UFF:lla oli onneksi loppunut euron päivät, joten minun ei tarvinnut silpoa ketään, sillä en menettänyt hermojani.
Itselläni on suhteessa kaappini tilavuuteen aivan liian paljon vaatteita. En koskaan viikkaa niitä ja etsiessäni jotain vedän kaikki vaatteet kerralla ulos kaapista lattialle, missä sitten myllään niitä löytämättä etsimääni ja lopulta jätän vaatekasan päiviksi pyörimään pölyissä. Surullisinta on, että sitten kuitenkin kuljen viikkoja samoissa vaatteissa, koska en pidä mistään, mitä omistan. Silti mieleni tekee jatkuvasti ostella kirpputoreilta ja ekokaupoista uusia. Taidankin ottaa seuraavalla kerralla kuvan tästä operaatiosta ja liittää tänne.
Olen ollut viime päivät jatkuvasti ärsyyntynyt, mutta luultavasti se on vain PMS-oireita. Kaikki tuntuu hankalalta ja ihmisten maneerit raivostuttavat. Tämä ei valitettavasti ole jäänyt läheisiltäni huomaamatta. Koin kuitenkin myös iloa neiti K:n huomauttaessa minulle, että hauikseni on kasvanut, kun kekkuloin t-paitasillani keittiössä.
Olemme teipanneet eteiskäytävän seinään millimetripaperia, johon olemme neiti K:n kanssa piirrelleet erilaisia kaavioita ja atomeita. Treenauksen edistymistä olemme suunnitelleet seuraavamme kaavioilla, jossa x on aika ja y esimerkiksi hauiksen ympärysmitta. Tällainen kaavio ei voi kuin miellyttää: jos käyrä on nouseva, on lihas kasvanut ja jos se taas on laskeva, rasva on palanut.
Tuttavani ja entinen bänditoverini (joka on niin salaperäinen, etten millään keksi hänelle lempinimeä, joka nasevasti kuvaisi hänen koko olemustaan) kutsui minut uuden bändinsä levynjulkkarikeikalle, mikä mainoksen perusteella vaikuttaa niin epämääräiseltä tapahtumalta, että olen luultavasti pakotettu saapumaan paikalle. On hauskaa, kun nuoret miehet soittavat läskibassoa.
Odotan huomista. Rakennamme majan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti